- Escape From New York remake: Different Big Apple, same eye patch – jaahas
- Pöö! Peiliheijastussäikkymontaasi (YT) –
- Loikka-tanssielokuvafestivaali Helsingissä 25.–27.3.2010 –
Eläviä kuvia, television kuvia
Arkistot / asiasana: kauhu
- Wes Craven valtasi YouTuben etusivun Halloweenina –
- Elokuvasäätiön tiedotuslehti 3-4/09 (pdf) –
- Why Britain can’t do The Wire (Prospect Magazine) – The critically acclaimed US television drama could not be made here. We have writing talent in abundance, but its output is controlled by a stifling monopoly—the BBC. Plus, an interview with The Wire's creator David Simon
- The Vampire’s Assistant -traileri – anteeksi mutta missä vaiheessa vampyyreistä tuli teini-ikäisten wish fulfillment -kohteita?
- The Fourth Kind -traileri – X-Files-kauhua, joka "perustuu tositapahtumiin"
- Näytevideoita Kansakunnan olohuone -dokkarista – Roy Anderssonin henki liikkuu vahvana tämän *erinomaisen* dokkarin yllä
- Parhaan leffan Oscar äänestetään… STV-menetelmällä? – siltä toi selitys ainkin kuulostaa http://en.wikipedia.org/wiki/Single_transferable_vote
- Teema näyttää 24-tuntisen Berliini-dokkarin 5. syyskuuta – Vuorokauden mittainen dokumentti Berliini 24h – päivä metropolin elämää kuvattiin 5.9.2008, tasan vuosi ennen ensi-iltaa. YLE Teema esittää megadokumentin ensimmäisenä maailmassa 5.9.2009 kello 6 alkaen. Pari vuotta valmistellussa dokumentissa kohdataan satoja berliiniläisiä. Heitä kuvasi 80 tiimiä, töissä oli 400 ihmistä ja materiaalia kertyi 750 tuntia. Lopputuloksessa kamera seuraa tiiviimmin kahdenkymmenen päähenkilön elämää vuorokauden ajan.
- Whip It -traileri – Drew Barrymore ohjaa, Ellen Page näyttelee, ympäristönä naisten rullaluistelukisat – quirkyyyy!
- Carriers-traileri – viruksia ja maailmanloppua
- World’s Greatest Dad -traileri – Woah, Robin Williams ei riehu ja remellä. Tämähän näyttää hyvältä.
- Anthony Lane tylyttää Brünoa New Yorkerissa – First, it suggests that Baron Cohen, having sneaked his way into a discussion, seldom has the nerve to keep his side of the bargain, preferring to cut things short with a gibe. Second, his comfort zone of comic reference, predicated on the discomfort of others, begins at the waistline and ends at the kneecaps. In his relentless, unmistakably Anglo-Freudian insistence on the genital and the anal, Baron Cohen takes the double entendre and strips it to a single one, placing in full view what used to be a smirking aside. Forget satire; this guy doesn’t want to scorch the earth anymore. He just wants to swing his dick.
- Crowe considering new 'Master & Commander' movie – ensimmäinen M&C taitaakin olla paras Crowe-elokuva tällä vuosituhannella
- Mahtava videokokoelma: näyttelijä Mike Doyle esittelee kuolinkohtauksiaan (NY Times) – Mike Doyle narrates his final moments from various TV movies and series, including his death scene from the season finale of "Law & Order: Special Victims Unit."
- Action! Kathryn Bigelow makes movies that go for the gut (NY Times) –
- A.O. Scott: Iranian Directors Like Abbas Kiarostami Foreshadowed Current Tension (NY Times) – From the early 1990s until the middle of this decade, the work of Iranian filmmakers caught the attention of critics, cinephiles and festival juries around the globe as Iran’s historically rich movie culture, largely dormant during the Islamic revolution and the long war with Iraq, entered a remarkable period of rejuvenation. Two directors in particular, Abbas Kiarostami and Mohsen Makhmalbaf, earned worldwide renown for their elusive, self-reflexive and lyrical films about Iranian life.
- What is the documentarian's responsibility when the story changes? – aika kiintoisa tapaus
- Ricky Gervaisin haastattelu (Big Issue) – "People ask me why I always go for the comedy of embarrassment,” he says. “Well, it’s because I haven’t got an ‘ism’. I’m not fighting against prejudice of any kind. When you’re in a nice safe society where you’re not being shot at and your firstborn isn’t dying, the worst thing that happens to you is rudeness or embarrassment.
- The Cryptic Canvas – 50 Movies Hidden In A Painting (Empire) –
- Greatest Film Misquotes –
- Coppola battles Biskind on the high seas (The New York Observer, 2000) – Easy Riders, Raging Bullsin jälkimaininkeja: "An angry Francis Ford Coppola injected the high-seas idyll with a few moments of tension when he became rather aggressive with journalist and author Peter Biskind during one of the cruise's daily "salon" discussions."
- Harold Ramis gets the last laugh (GQ) –
- TV show bibles – Galactica, Carnivale, Dr Who, Farscape, Freaks & Geeks, Quantum Leap, Star Trek, Wire
- Battlestar Galactica Series Bible (pdf) – vuodelta 2003
- Ron Moore Master Class at Banff – You can tune into the first ten minutes of a show and know what the last ten minutes are going to be. I try to destroy that. You've seen this story, and you know our character is going to turn right, but no, he turns left. Any time you can pull that off you've surprised the audience. And storytelling is about finding surprises.
- Bollywood for Beginners | Mother Jones – If you're daunted by the prospect of sorting through 900 films per annum, consider this your beginner's guide to Bollywood: a 5-video cheat sheet of what to see first.
- If David Lynch directed Dirty Dancing… (YT) –
- The Final Destination -traileri – mulle tulee Final Destination -sarjasta aina vaan mieleen The Incredible Machine -peli
- The Cove -traileri – dokkaritrilleri delfiineistä, nuff said
Roskaelokuvan connoisseur Ilja Rautsi piipahti kylässä. Ohjelmana oli Dead Set, brittiläinen minisarja zombie-maailmanlopusta ja Big Brotherista. (Dvdn saapi esimerkiksi Playstä.)
Olli:
Mua jäi vähän vaivaamaan se, että oletin sarjan premissin perusteella sisällön olevan jotain muuta. En oikein tiedä, että mitä ajattelin zombiet + Big Brother -kombosta tulevan, mutta kuitenkin nyt jotain muuta kuin aika puhdasverinen (ha!) holocaust horror.
Kakkavitseistä kyllä plussaa. Kakka on aina hauskaa.
Ilja:
Minä odotin tosiaan että BB-asetelmaa olisi hyödynnetty läpi sarjan sisällöllisesti. Sen sijaan high concept -idea toimii vain lähtölaukauksena ja ensimmäisen jakson tositv-tomppelien ja tuotantotiimin satirisointi tuntuu melko ilmiselvältä verrattuna vaikka Extrasin päätösjakson summaukseen. Joo, kilpailijat on vähän hölmöjä, joo, tuottaja on mulkku. Joo, ihmiset ovat idiootteja – ja?
Zombien olisi “pitänyt” hyökätä BB-taloon ja olla ikään kuin yksi tehtävä lisää julkisuudenkipeille tavisfriikeille. Katsojien suhde tähän tilanteeseen olisi kiinnostanut. Nyt saadaan vain peruszombiselviytymiskauhua – johon musta huumori ei ole mikään uusi lisä. Viihdyttävää se kyllä oli, kirjoittaja Charlie Brooker piti pyörät hyvin pyörimässä ja ohjaaja-jonka-nimen-unohdin piti vauhtia yllä. Lopputulos vain oli se ilmeisin mahdollinen.
Lisää kakkaa televisioon! Kuvaajakin tuntui tasaisin väliajoin kakkaavan housuunsa, sen verran tiuhaan tahtiin kamera leikki merisairasta.
Olli:
Vanha kunnon ennakko-odotukset-ongelma: jos luulee näkevänsä tietynlaisen tarinan, mutta elokuva/kirja/biisi on jotain ihan muuta, pystyykö sitä arvioimaan omilla ansioillaan?
Olen samaa mieltä siitä, että tsomppailuna DS oli ihan reipas. Selviytyjien henkilödynamiikka: check. Verta, irtosuolia ja suoria Romero-viittauksia: check. Kiristyvä, lohduton tunnelma: check.
Vertailen ehkä nyt vähän aitaa ja aidanseivästä, mutta mun mielestä genrepätkissä kerronnan pintatason lisäksi kiinnostavaa on juuri genre-elementistä seuraava allegorisuus. Eli kun joka tapauksessa pelataan realismista poikkeavilla säännöillä, niin sillä erotuksella voisi hyvin olla jonkinlainen kerronnallinen funktio.
Esimerkiksi Bubba Ho-tep on leffana melkeinpä kauniin surumielinen pohdiskelu vanhuudesta. Siis sen lisäksi, että siinä syödään sieluja uhrien pyppyreijän kautta. Dead Setissä on pintapuolista “tosi-tvn katsojat on karjaa” -läppää, mutta Brookerhan sanoo itsekin dvd-lisukkeena olevassa haastattelussa, että se ei ollut päätarkoitus. Mitä pidemmälle sarja eteni, sitä enemmän pelkkä survival-tarina tuli framille. Ei niin, etteikö sellaista saisi tehdä.
Toisaalta odotin ehkä myös, että DS olisi ollut jotenkin tietoisempi asemastaan genreteoksena. Okei, ei tarvitse vetää Shaun of the Deadiksi, mutta kun käsikirjoittaja on ulissut tv-sarjojen trooppien kierrättämisestä vuosikaupalla, niin olisin odottanut jotain… no, nokkelampaa.
28 Days Lateria matkivasta strobottavasta kuvauksesta mä en halua sanoa mitään, koska tunnun valittavan samasta aiheesta joka helvetin leffan kohdalla.
Ilja:
No jokainen zombielokuva tuntuu nykyään jo säännönmukaisesti olevan eräänlainen 28 Romeroa myöhemmin – pitää olla tietyt jutut ja viittaukset. Kauhu lienee genreistäkin se eniten viittauksia ja “kunnianosoituksia” vilisevä – jostain syystä pukudraaman tekijät eivät tunne jatkuvaa tarvetta heittää referenssejä Barry Lyndoniin. Kauhuhan on toki myös enemmän tavallaan mekaaniseen toistoon nojaava lajityyppi, eli pitää olla “sellainen kohtaus kun siinä yhdessä” mutta vielä pelottavampana. Ehkä tämä liittyy myös kauhun sisäpiirimäisyyteen, eli pitää osoittaa kuuluvansa traditioon ja olevansa “yksi meistä”.
Genretietoisuus on siinäkin juuri kaksiteräinen miekka, että pitää näyttää “tajuavansa”, mutta jos osoittaa sen, pitäisi myös tajuta tehdä jotain omaa ja erilaista – kauhun pitää aina mennä pitemmälle. Ja tässä se olisi juuri ollut tuo BB-angle.
Ennakko-odotukset harvoin täyttyvät ja kyllähän Dead Setissäkin pääsi asettumaan tarinan uomiin tajuttuaan, että pätevän peruskauran laarilla mässäillään. Mutta ensimmäinen jakso näytti petaavan jotain, mikä ei koskaan lunastunut irtovitsejä lukuun ottamatta.
Silti: ehkä tässä tapauksessa se rajojen rikkominen tapahtui jo siinä, että Channel 4 tuottaa rehellisen zombikauhusarjan – mikä välittyy kansainväliselle yleisölle merkityksellisenä… not.
Olli:
Kertooko toi loppukommentti masentavasta pragmatismista: sarja oli ihan kiva, mutta oikeastaan kivempi homma oli se, että se yleensäkään tehtiin ja tuollaiseen ympäristöön?
Eipä sillä, kyllähän minäkin katsoessa mehustelin sillä, että ikinä ei Suomessa saataisi Vappu Pimiää esittämään epäkuollutta versiota itsestään. Aina muualla on asiat paremmin. Perkeleen muut.
[ kauhu, keskustelu, sarja, tv, zombie ]- Drag Me To Hell -traileri – Sam Raimi palaa juurilleen
- Vintage Movie Posters from Turkey –
- The Decade of the Dude (Rolling Stone) – "This whole room is kind of dude-like," Jeff Bridges says. It's a summer afternoon at Bridges' Santa Barbara, California, estate, and the 58-year-old actor is digging around his dusty garage, looking for memorabilia from The Big Lebowski. Artifacts from the movie are strewn about his Spanish-tiled house. In Bridges' recording studio — where he once cut an album with Michael McDonald — sits one of the bowling-pin hats used in the trippy dream sequence with Bridges and co-star Julianne Moore. In his office are the grimy jelly sandals that Bridges' character, a slacker called the Dude, wore for most of the film. When we walk up to the ocean-view bluff where Bridges likes to hike every day, there's the remains of a cocktail in a dirty cup. It's a Black Russian. As far as I can tell, this seems like the biggest difference between Bridges and his most enduring character, who prefers his Russians white.
- 500 Days of Summer -traileri – Nerd rapture? Zooey Deschanel + Joseph Gordon-Levitt, soundtrackilla Regina Spektor