- Ebert: Great movie posters of the decade –
- Lord of the Rings -leffojen aksenteista – The following rationale was written as a document during the early days of filming the trilogy, and was a guide for us to adhere to as closely as possible.
- Havainnollisia kuvakaappauksia valaistuksen vaikutuksesta koettuihin väreihin – esimerkkitapaus on animaatio, mutta samat periaatteet pätee kaikkialla
Eläviä kuvia, television kuvia
Arkistot / asiasana: kuvia
- The Black List, Hollywoodin kuumimmat kuvaamattomat käsikset –
- Fake Criterion Covers –
- Salonin Heather Havrilesky ei innostu Prisonerin uusintaversiosta – In truth, most of AMC's "The Prisoner" feels like a playful little experiment in nonlinear narrative, flashing from one unnerving scene to another with the hopes that it might all add up to something, anything. If you were a big fan of the original series, you might enjoy a nostalgic tour through some of the same landmarks, but I suspect that this somewhat gutless iteration is still likely to enrage die-hard "Prisoner" fans.
- YT: Matrix mykkäelokuvana – "Sininen vai punainen pilleri?" "Mistä minä tiedän, tämä on mustavalkoinen elokuva!" (via @mikepohjola)
- From Metropolis to Blade Runner: architecture that stole the show – lisänä kuvagalleria
- Review: Alien (Movietone News, 1980) – hauska lukea aikalaiskommentti: "But none of that saves the film from cliché and distraction. The fact that Scott’s camera is a working element in Alien’s good and bad times suggests his complete fidelity to the film’s disappointingly limited ambitions. And that, in turn, belies conviction and any very satisfying degree of directorial control."
- Dokumentintekijän 10 käskyä à la Viktor Kossakovsky – 2. Don’t film if you want to say something – just say it or write it. Film only if you want to show something, or you want people to see something. This concerns both the film as a whole and every single shot within the film.
3. Don’t film, if you already knew your message before filming – just become a teacher. Don’t try to save the world. Don’t try to change the world. Better if your film will change you. Discover both the world and yourself whilst filming.
4. Don’t film something you just hate. Don’t film something you just love. Film when you aren’t sure if you hate it or love it. Doubts are crucial for making art. Film when you hate and love at the same time.
- Leffajulisteita tehtynä retrohtavaan kirjankansityyliin – cool as heck
- Concept Art that reimagines space epics (io9) – Star Trek, Superman, Stargate, Doctor Who, Lost in Space, Planet of the Apes, BSG, Star Wars
- Matt Stonen muistio, jossa selitetään South Park -leffaan sensorien pyynnöstä tehdyt muutokset – We took out the only reference to "cum-sucking ass" in the film. It was in the counselor's office and we took it out.
- Scouting New York – location scout kertoo & näyttää työstään
- Woody Allen and Larry David have just made a new movie together. Take a good look—you won’t see the likes of them again. – Whatever Works is a screenplay that dates so far back it was originally written for Zero Mostel, who died the year Annie Hall came out. Allen updated it very slightly (including a voice-over reference to President Obama), but make no mistake: This movie is literally vintage Woody Allen. In fact, it calls to mind a brand of Jewish humor that has, in recent years, been all but scrubbed out—neurotic, depressive, abrasive, excluded. And to serve as its embodiment, he drafted Larry David, the guy who, through six seasons of HBO’s Curb Your Enthusiasm, has done more than anyone—even Allen—to keep that sensibility alive for a generation to whom it’s now almost completely foreign.
- Movies In Four Frames –
- Mike Judgen uuden The Goode Family -sarjan pilottijakson arvio – The Goode Family in many ways tries to offer the flip side of King of the Hill telling stories about a family obsessed with political correctness that is to the point of paralysis.
- Star Trek Gallery: Then and Now –
- Turkish Star Wars (Google Video)
- Tarantino’s ‘Inglourious Basterds’ – A ‘Bunch of Guys on a Mission Movie’ (NY Times) – “Basterds should be spelled with an e,” he said. “It sounds like it has an e.” He shouted, “Basterds! Basterds!” in what sounded like a Boston accent: more “BAS-tids” than “BAS-terds.” (As for the spelling of “Inglourious,” Mr. Tarantino said: “I can’t tell you stuff like that. It’s a movie thing.”)
- Puzzle Films: Complex Storytelling in Contemporary Cinema (Google Book Search) – Aiheina mm. Lost Highway, Sixth Sense, Memento, Charlie Kaufman, Run Lola Run, Wong Kar Wai, Oldboy.
- Woody Allen & Larry David: Whatever Works -traileri – VCB oli vastenmielinen, mutta Larry Davidile antaisin vaikka molemmat munuaiseni
- Bitch Slap The Movie! – Black Dynamiten henkinen sisar
- Green screen -valokuvia (LA Times) –
- Mitä sekavampi leffa, sitä vähemmän siihen uppoutuu, väittää aivotutkimus – Subsequent work by Malach and colleagues has found that, when we're engaged in intense "sensorimotor processing" – and nothing is more intense than staring at a massive screen with Dolby surround sound – we actually inhibit these prefrontal areas. The scientists argue that such "inactivation" allows us to lose ourself in the movie.
- Vindictive Movie Studio Threatens To Make 'Coyote Ugly' Sequel (Onion) – According to Touchstone Pictures president Peter Zaiff, however, if the nation doesn't continue to blindly accept all products distributed by the entertainment industry, he'll produce a sequel to the film that "makes the first Coyote Ugly look like On The fucking Waterfront."
Minusta The Lost World eli Jurassic Park 2 on mainio elokuva. Näytän teille miksi.
Aivan ensimmäisenä tosin sen hienoutta ei näe, vaan sen kuulee. Kun aallot lyövät mystisen saaren rantaan, on vaahtopäiden äänten alle miksattu eläinten – dinosaurusten – murinaa.
Ensimmäisten kauhunhetkien kohdalla Spielberg ei näytä dinosauruksia raatelemassa pikkutyttöä, vaan luottaa äidin reaktiokuvaan:
Joka lyödään välittömästi läskiksi leikkaamalla pitkästyneesti haukottelevaan Jeff Goldblumiin samalla kun naisen huuto vaihtuu huomaamattomasti metron ulinaan:
Myönnän: olen helppo, sillä naurahdin tuolle.
Huutoteemaa jatketaan moneen kertaan. Suunnilleen puolentoista tunnin tienoilla nähdään huutava mies:
Jonka paniikin syy paljastetaan vastakuvalla:
Puhtaasti tietokoneella toteutetut saurukset ovat muuten kestäneet aikaa melko hyvin. T-Rex:
Ja velociraptor:
Kenties mainioin piirre efekteissä on kuitenkin se, että nukke- ja tietokoneliskoja on osattu käyttää oikeissa kohdissa niin, että molempien vahvuudet tulevat esille ja heikkoudet pysyvät (pääosin) piilossa.
Mise en scène tuntuu aina olleen yksi Spielbergin vahvuuksista. Se ulottuu varsin yksinkertaisesta syvyyssuunnan hyväksikäytöstä (etu–keski–taka-ala)…
…asioiden sijainnin selkeyteen…
…ja hillittömiin kamera-ajoihin. Kaiken mahduttaminen yhtenäiseen ottoon viestii sekä ammattitaidosta – Spielberg taitaa suunnitella tekemisensä aika tarkkaan – että hauskanpidosta. Ajoa voisi pitää pöyristelevänä, sillä kyllähän se kiinnittää huomion itseensä, mutta toisaalta se toteuttaa saman tehtävän kuin mitä erillisistä kuvista leikattu pätkä tekisi ja on silkassa yltiöpäisyydessään hauska.
Esikatselukuvaa klikkaamalla avautuu kuvasarja, jossa siirrytään kuvasta toiseen klikkaamalla kuvaa. Huom: Systeemi ei toimi RSS-syötteessä, vaan joudut tsekkaamaan sen suoraan blogista. Sori.
Jälkimmäisessä kamera-ajoesimerkissä väittäisin otoksen katkeamattomuuden lisäävän jännitystä. Katsoja on koko ajan tietoinen siitä, että jotain on tapahtumassa kohta, ihan kohta, sillä ilman leikkauksia metrinen aika ja elokuvan aika täsmäävät.
Kuvasarja avautuu jälleen esikatselukuvaa klikkaamalla.
Amerikkalaiset elokuvanteko-oppaat painottavat trailerihetkien merkitystä. Suuren yleisön leffasta pitää löytyä kohtaus tai kuva, jonka voi laittaa omillaan mainokseen ja kaikki tajuavat välittömästi, mistä siinä on kyse. Steven-setä tuntee pelin hengen erinomaisesti:
Ehkä eniten minua miellyttää Lost Worldissa sen yhdistelmä jännitystä ja kuvallista huumoria. Esimerkkejä jälkimmäisestä löytyi melkoisesti. Ennen oven avaamista hovimestari pysähtyy ja kurkkaa läpi lasista tavalla, joka saattaa tuoda mieleen erään kohtauksen ensimmäisestä Jurassic Parkista:
Tajusin japanilaiset karkaamassa liskohirviöltä -gagin vasta, kun törmäsin siihen vahingossa tämän jutun kuvakaappauksia kerätessäni:
“Ei hedelmiä tai elukoita”, lukee tullin kyltissä:
Tai sitten nämä Blockbuster-videoliikkeestä löytyvät elokuvamainokset:
Ei Jurapuisto kakkonen mikään 24 karaatin kultakimpale ole. Hahmojen dialogi on ihan liian nokkelaa ja osa setpiece-kohtauksista kestää aivan liian pitkään. Jopa T-Rexit asuntoauton kimpussa -pätkä, johon ensimmäisellä katsomiskerralla ihastuin täysin, oli toisella kerralla turhan riittoisa.
Ehkä jumppatempun olisi voinut myös jättää pois:
Valaisu tuntuu välillä siltä, että joka paikassa on sumuista ja spotteja:
Hieman jaksan hämmästellä myös groteskeja kohtia, joissa dinot napsivat immeisiä kuin popcornia. Käsitteellistäisin niiden yhteensopimattomuuden seuraavasti. Kun elokuva on muuten ensisijaisesti jännittävä, liskojen murkinointi tuntuu jossain määrin kauhistuttavalta. Toisaalta asian voisi nähdä myös käänteisenä niin, että ilman hirmuisia kohtauksia panokset jäisivät liian mataliksi ja muu elokuva ei tuntuisi jänskältä. Veikkaan kuitenkin, että ensisijaisesti kyse on “hihii, olisipas siistiä jos” -hetkistä.
Spielbergin päälle heitetään melkoisesti kakkaa siksi, että hän tunkee koskettavan perhetarinan melkein jokaiseen elokuvaan. Sellainen löytyy myös Lost Worldista. Mutta on turha sanoa, että se olisi jotenkin päälleliimattu tai irtonainen osa elokuvaa, sillä ihmisten lisäksi perheteema koskettaa myös dinosauruksia. Kyllä se on taiteilijan merkki, jos joku.
[ elokuva, jurassic park, kuvia ]